Roope-setä tuli Mummo Ankan luo vierailulle. Sisälle tultuaan Roope ojensi Mummolle ison kimpun kauniita punaisia ruusuja.
-Voi, Roope, ei sinun olisi tarvinnut! Minulla kasvaa ruusuja omassakin puutarhassa.
-Kasvoi, täsmensi Roope.
27. helmikuuta 2010
26. helmikuuta 2010
Pikku-Kalle oli saanut joululahjaksi rummut. Hän oli niistä tietysti hyvin ylpeä ja kerskui kavereilleen.
-Uskotteko muuten, että nämä ihmerummut pystyvät kertomaan kellonajankin?
-No ei varmaan uskota, kaverit totesivat.
Kallen ei auttanut muu kuin istahtaa rumpujen taakse, ja pian alkoi jumalaton meteli. Samassa yläkerrasta koputettiin täysillä kattoon, ja römeä miesääni kiljaisi:
-Hiljaa! Kello on puoli yksi yöllä!
-Uskotteko muuten, että nämä ihmerummut pystyvät kertomaan kellonajankin?
-No ei varmaan uskota, kaverit totesivat.
Kallen ei auttanut muu kuin istahtaa rumpujen taakse, ja pian alkoi jumalaton meteli. Samassa yläkerrasta koputettiin täysillä kattoon, ja römeä miesääni kiljaisi:
-Hiljaa! Kello on puoli yksi yöllä!
25. helmikuuta 2010
24. helmikuuta 2010
23. helmikuuta 2010
22. helmikuuta 2010
21. helmikuuta 2010
20. helmikuuta 2010
19. helmikuuta 2010
18. helmikuuta 2010
17. helmikuuta 2010
16. helmikuuta 2010
Amerikkalainen laskeutui Marsiin ja siellä oli vastassa lauma kiinalaisia.
- Mites ihmeessä te tänne olette päässyt, eihän teillä ole kunnon rakettejakaan! Ihmetteli amerikkalainen.
- Tiedäthän sinä, vastasi yksi kiinalainen. - Ensin kiipeää yksi pikku kiinalainen toisen harteille, sitten toinen, sitten kolmas ja neljäs...
- Mites ihmeessä te tänne olette päässyt, eihän teillä ole kunnon rakettejakaan! Ihmetteli amerikkalainen.
- Tiedäthän sinä, vastasi yksi kiinalainen. - Ensin kiipeää yksi pikku kiinalainen toisen harteille, sitten toinen, sitten kolmas ja neljäs...
15. helmikuuta 2010
Amerikkalainen ja englantilainen istuivat hotellissa odottelemassa. Vähän ajan kuluttua amerikkalainen ehdotti että, he ottaisivat ryypyt. englantilainen kieltäytyi.
"Maistoin kerran enkä pitänyt siitä", hän tokaisi.
Seuraavaksi amerikkalainen ehdotti pientä korttierää. Taas sama vastaus:
"Kokeilin kerran enkä pitänyt siitä."
"Miten olisi biljardin laita?"
Taas sama vastaus. Samassa paikalle saapui nuorukainen, jonka englantilainen esitteli poikanaan.
"Varmaan ainoa poikanne?" Arveli amerikkalainen.
"Maistoin kerran enkä pitänyt siitä", hän tokaisi.
Seuraavaksi amerikkalainen ehdotti pientä korttierää. Taas sama vastaus:
"Kokeilin kerran enkä pitänyt siitä."
"Miten olisi biljardin laita?"
Taas sama vastaus. Samassa paikalle saapui nuorukainen, jonka englantilainen esitteli poikanaan.
"Varmaan ainoa poikanne?" Arveli amerikkalainen.
14. helmikuuta 2010
Matti ja Teppo ajelivat keikalla Hesan puolessa. Mattia alkoi matkalla janottamaan ja he poikkesivat lentokoneterminaalille hakemaan Matille vähän limsaa. Teppo odotti kuusi tuntia autossa kun tuli puhelu Afrikasta.
Matti: -Matti täälä hei
Teppo: -Mitä perrr…
Matti: No gun mää vaan gysysin silt myyjält,.. An Gola.
Matti: -Matti täälä hei
Teppo: -Mitä perrr…
Matti: No gun mää vaan gysysin silt myyjält,.. An Gola.
13. helmikuuta 2010
12. helmikuuta 2010
11. helmikuuta 2010
Elokuvatähtönen istuu lakimiehen vieressä pitkällä lennolla. Hän haluaisi nukkua, mutta lakimies herättää hänet vähän väliä. "Pidetään tietokilpailu", mies ehdottaa. "Jos minä vastaan väärin, maksan sinulle viisikymmentä euroa. Jos sinä vastaat väärin, maksat viisi."
Tähtönen suostuu. Ensin on lakimiehen vuoro kysyä: "Kuinka kaukana Maa on Kuusta?"
Tähtönen ojentaa lakimiehelle viisi euroa. Nyt on hänen vuoronsa kysyä: "Mikä kiipeää vuorelle neljällä jalalla ja tulee alas kolmella?"
Lakimies on ihmeissään. Hän etsii vastausta Internetistä ja taskutietokirjastaan, ja lähettää tekstiviestejä kaikille tuntemilleen tutkijoille. Mitään ei selviä. Monen tunnin kuluttua hän herättää tähtösen, ojentaa naiselle viisikymmentä euroa ja kysyy: "Mikä on oikea vastaus?"
Sanaakaan sanomatta tähtönen ojentaa hänelle viisi euroa ja nukahtaa uudelleen.
Tähtönen suostuu. Ensin on lakimiehen vuoro kysyä: "Kuinka kaukana Maa on Kuusta?"
Tähtönen ojentaa lakimiehelle viisi euroa. Nyt on hänen vuoronsa kysyä: "Mikä kiipeää vuorelle neljällä jalalla ja tulee alas kolmella?"
Lakimies on ihmeissään. Hän etsii vastausta Internetistä ja taskutietokirjastaan, ja lähettää tekstiviestejä kaikille tuntemilleen tutkijoille. Mitään ei selviä. Monen tunnin kuluttua hän herättää tähtösen, ojentaa naiselle viisikymmentä euroa ja kysyy: "Mikä on oikea vastaus?"
Sanaakaan sanomatta tähtönen ojentaa hänelle viisi euroa ja nukahtaa uudelleen.
10. helmikuuta 2010
Liikemies käy tapaamassa kiinalaisystäväänsä sairaalassa. "Li kai yang ki guan", potilas sanoo voipuneesti. Liikemies haluaisi kovasti auttaa häntä, mutta ei osaa kiinaa.
"Li kai yang ki guan!" kähisee potilas vetäessään viimeisen henkäyksensä.
Käydessään myöhemmin työmatkalla Shanghaissa liikemies saa tietää, mitä 'li kai yang ki guan' tarkoittaa: "Mene pois happiletkuni päältä!"
"Li kai yang ki guan!" kähisee potilas vetäessään viimeisen henkäyksensä.
Käydessään myöhemmin työmatkalla Shanghaissa liikemies saa tietää, mitä 'li kai yang ki guan' tarkoittaa: "Mene pois happiletkuni päältä!"
9. helmikuuta 2010
Vanha pariskunta menee Burger Kingiin ja jakaa puoliksi hampurilaisen ja ranskalaiset. Muuan rekkamies säälii heitä ja tarjoutuu ostamaan kummallekin oman aterian.
"Ei hätää", aviomies sanoo. "Me jaamme kaiken."
Hetken kuluttua rekkamies huomaa, että vaimo ei ole haukannut palaakaan. "Voin tosiaan ostaa vaimollenne oman aterian", hän sanoo.
"Hän saa kyllä syödäkseen", aviomies vakuuttaa. "Jaamme kaiken."
Rekkamies ei ole vakuuttunut ja tiukkaa vaimolta: "Miksi ette syö?"
"Koska odotan tekohampaita", vaimo tiuskaisee.
"Ei hätää", aviomies sanoo. "Me jaamme kaiken."
Hetken kuluttua rekkamies huomaa, että vaimo ei ole haukannut palaakaan. "Voin tosiaan ostaa vaimollenne oman aterian", hän sanoo.
"Hän saa kyllä syödäkseen", aviomies vakuuttaa. "Jaamme kaiken."
Rekkamies ei ole vakuuttunut ja tiukkaa vaimolta: "Miksi ette syö?"
"Koska odotan tekohampaita", vaimo tiuskaisee.
8. helmikuuta 2010
Katolinen pappi, protestanttipappi ja rabbi kilpailevat siitä, kuka tekee työnsä parhaiten. He menevät metsään, etsivät kukin käsiinsä karhun ja alkavat käännyttää niitä. Myöhemmin he vertailevat kokemuksiaan.
Katolinen pappi aloittaa: "Kun löysin karhun, saarnasin sille ja pirskottelin päälle pyhää vettä. Seuraavalla viikolla se osallistui ensimmäiselle ehtoolliselleen."
"Minä löysin karhun puronvarresta", protestanttipappi kertoo. "Luin sille pyhää evankeliumia. Se oli niin lumoutunut, että salli minun kastaa itsensä."
Molemmat katsovat rabbia, joka makaa paareilla kokovartalokipsissä. "Tarkemmin ajatellen", hän sanoo, "oli ehkä huono ajatus aloittaa ympärileikkauksella."
Katolinen pappi aloittaa: "Kun löysin karhun, saarnasin sille ja pirskottelin päälle pyhää vettä. Seuraavalla viikolla se osallistui ensimmäiselle ehtoolliselleen."
"Minä löysin karhun puronvarresta", protestanttipappi kertoo. "Luin sille pyhää evankeliumia. Se oli niin lumoutunut, että salli minun kastaa itsensä."
Molemmat katsovat rabbia, joka makaa paareilla kokovartalokipsissä. "Tarkemmin ajatellen", hän sanoo, "oli ehkä huono ajatus aloittaa ympärileikkauksella."
7. helmikuuta 2010
Intiaanit kysyvät uudelta päälliköltä, tuleeko talvesta kylmä vai lauha. Koska nuori päällikkö ei ole oppinut esi-isiensä tapoja, hän kehottaa heitä keräämään polttopuita ja soittaa sitten ilmastotieteen laitokselle.
"Tuleeko talvesta ankara?" hän kysyy.
"Siltä näyttää", hänelle vastataan.
Päällikkö kehottaa kansaansa keräämään lisää polttopuita. Viikon kuluttua hän soittaa taas säätieteilijöille: "Oletteko varmoja, että talvesta tulee hyvin kylmä?"
"Ehdottoman varma."
Päällikkö käskee kansaansa keräämään vielä lisää puita ja soittaa taas säätiedotukseen: "Oletteko ihan varma?"
"Uskokaa nyt, talvesta tulee kaikkien aikojen kylmin."
"Mistä te sen tiedätte?"
"Siitä että intiaanit keräävät hullun lailla polttopuita."
"Tuleeko talvesta ankara?" hän kysyy.
"Siltä näyttää", hänelle vastataan.
Päällikkö kehottaa kansaansa keräämään lisää polttopuita. Viikon kuluttua hän soittaa taas säätieteilijöille: "Oletteko varmoja, että talvesta tulee hyvin kylmä?"
"Ehdottoman varma."
Päällikkö käskee kansaansa keräämään vielä lisää puita ja soittaa taas säätiedotukseen: "Oletteko ihan varma?"
"Uskokaa nyt, talvesta tulee kaikkien aikojen kylmin."
"Mistä te sen tiedätte?"
"Siitä että intiaanit keräävät hullun lailla polttopuita."
6. helmikuuta 2010
Hannu haluaa kaiken olevan täydellistä, kun hän ja hänen vaimonsa menevät juhlistamaan 30-vuotishääpäiväänsä samaan hotelliin, jossa he viettivät kuherruskuukauttaan. Siksi hän menee sinne päivän aiemmin valmistelemaan juhlaa. Illalla hän lähettää vaimolleen sähköpostin, mutta kirjoittaa osoitteen väärin, ja viesti menee vastikään leskeksi jääneelle naiselle.
Seuraavana päivänä lesken poika löytää äitinsä pyörtyneenä tietokoneen äärestä. Ruudulla näkyy viesti: "Vaimokulta, olen juuri saapunut tänne ja kaikki on valmista, kun saavut huomenna. Toivottavasti matkasi sujuu yhtä hyvin kuin omani. P.S. Täällä on tosi kuumaa."
Seuraavana päivänä lesken poika löytää äitinsä pyörtyneenä tietokoneen äärestä. Ruudulla näkyy viesti: "Vaimokulta, olen juuri saapunut tänne ja kaikki on valmista, kun saavut huomenna. Toivottavasti matkasi sujuu yhtä hyvin kuin omani. P.S. Täällä on tosi kuumaa."
5. helmikuuta 2010
Hyvin pukeutunut tukholmalaisherra on metsästysretkellä maaseudulla. Hän tähtää ja ampuu ankan. Lintu putoaa talonpojan pellolle, ja talonpoika ilmoittaa, että se on hänen.
Koska molemmat haluavat linnun, talonpoika ehdottaa, että he ratkaisevat riidan perinteisellä tavalla: "Minä potkaisen sinua nivusiin niin kovaa kuin pystyn, ja sitten sinä teet samoin minulle. Se joka huutaa vähemmän, saa pitää linnun."
Kaupunkilaismies suostuu ehdotukseen. Talonpoika potkaisee häntä kaikin voimin jalkoväliin, ja hän lyyhistyy maahan. Kahdenkymmenen minuutin kuluttua hän kykenee vihdoin kompuroimaan ylös ja ähkäisee: "Minun vuoroni."
"Äh", sanoo talonpoika ja kääntyy lähteäkseen. "Pidä ankka."
Koska molemmat haluavat linnun, talonpoika ehdottaa, että he ratkaisevat riidan perinteisellä tavalla: "Minä potkaisen sinua nivusiin niin kovaa kuin pystyn, ja sitten sinä teet samoin minulle. Se joka huutaa vähemmän, saa pitää linnun."
Kaupunkilaismies suostuu ehdotukseen. Talonpoika potkaisee häntä kaikin voimin jalkoväliin, ja hän lyyhistyy maahan. Kahdenkymmenen minuutin kuluttua hän kykenee vihdoin kompuroimaan ylös ja ähkäisee: "Minun vuoroni."
"Äh", sanoo talonpoika ja kääntyy lähteäkseen. "Pidä ankka."
4. helmikuuta 2010
3. helmikuuta 2010
Kuorma-auton pysähtyessä punaisiin valoihin, viereen ajaa pikkuinen Pösö, sieltä pomppaa blondi ulos ja juoksee kuorma-auton ympäri koputtamaan kuskin ikkunaan. Kuski avaa ikkunan ja blondi selittää:
- Moi, mun nimi on Linda ja sun kuormas alkaa valua ulos lavalta. Kuski vain katsoo blondia hiljaa kieroon ja jatkaa matkaa.
Seuraavissa punaisissa Pösö ajaa taas kuorma-auton viereen ja blondi kirmaa kuorma-auton ympäri ja koputtaa kuskin ikkunaan. Kuski avaa taas ikkunan:
- Moi, mun nimi on Linda ja sun kuormas alkaa valua ulos lavalta.
- Moi, mun nimi on Lauri ja tää on tiensuolausauto.
- Moi, mun nimi on Linda ja sun kuormas alkaa valua ulos lavalta. Kuski vain katsoo blondia hiljaa kieroon ja jatkaa matkaa.
Seuraavissa punaisissa Pösö ajaa taas kuorma-auton viereen ja blondi kirmaa kuorma-auton ympäri ja koputtaa kuskin ikkunaan. Kuski avaa taas ikkunan:
- Moi, mun nimi on Linda ja sun kuormas alkaa valua ulos lavalta.
- Moi, mun nimi on Lauri ja tää on tiensuolausauto.
2. helmikuuta 2010
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)